Talviolympialaiset 2026: Milano-Cortina – Talviurheilun Juhlaa Italiassa

Vuoden 2026 talviolympialaiset, virallisesti XXV talviolympialaiset, järjestetään 6.–22. helmikuuta 2026 Italian Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa. Tämä on kolmas kerta, kun Italia isännöi talviolympialaisia (aiemmin Cortina d’Ampezzo 1956 ja Torino 2006) ja ensimmäinen kerta, kun kisat järjestetään virallisesti kahden kaupungin yhteisenä hankkeena. Milano-Cortina 2026 tuo yhteen maailman parhaat talviurheilijat kilpailemaan 16 lajissa, ja kisat esittelevät myös uuden olympialajin, hiihtoalpinismin. Tässä artikkelissa käydään läpi kisojen keskeiset tiedot, lajit, Suomen mitalimahdollisuudet, tapahtumapaikat, televisiointi ja paljon muuta.

Katso talviolympialaisten 2026 ohjelma ja aikataulut

Kisojen Tausta ja Valintaprosessi

Talviolympialaiset 2026 myönnettiin Milano-Cortinalle Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) 134. istunnossa Lausannessa 24. kesäkuuta 2019. Milano-Cortina voitti äänestyksessä Ruotsin Tukholma-Åren yhteishakemuksen. Muita kiinnostuksensa ilmaisseita kaupunkeja olivat Kanadan Calgary, Turkin Erzurum, Japanin Sapporo, Itävallan Graz ja Sveitsin Sion, mutta nämä hakemukset kaatuivat esimerkiksi kansanäänestyksiin, aluehallinnon tuen puutteeseen tai luonnonkatastrofeihin.

Milano-Cortina 2026 on merkittävä myös kestävyyden näkökulmasta. Järjestäjät ovat sitoutuneet hyödyntämään olemassa olevia rakenteita ja minimoimaan hiilijalanjälkeä KOK:n Agenda 2030 -kestävyysohjelman mukaisesti. Kisojen tapahtumat jakautuvat useille paikkakunnille Pohjois-Italiassa, yhdistäen Milanon modernin infrastruktuurin ja Dolomiittien alppimaisemien kauneuden.

Tapahtumapaikat

Kisojen tapahtumat levittäytyvät laajalle alueelle Lombardiassa ja Koillis-Italiassa. Keskeiset paikkakunnat ja lajit ovat:

• Milano: Jääkiekko, taitoluistelu, pikaluistelu. Pääareena jääkiekossa on Palaltalia Santa Giulia (15 000 katsojaa), ja toisena areenana toimii Pala Trussardi (8 479 katsojaa). Avajaiset järjestetään San Siron stadionilla.

• Cortina d’Ampezzo: Alppihiihto, curling, kelkkailu (bobsleigh, luuranko). Cortina on historiallinen talviurheilukeskus, joka isännöi myös vuoden 1956 talviolympialaisia. Huomionarvoista on, että Eugenio Monti -kelkkaradan kunnostuskustannukset (arvioitu 120 miljoonaa euroa) osoittautuivat liian suuriksi, joten kelkkailulajit saatetaan järjestää Italian ulkopuolella, esimerkiksi Innsbruckin Igls-radalla Itävallassa.

• Val di Fiemme (Tesero & Predazzo): Maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty.

• Bormio & Livigno: Freestyle-hiihto, lumilautailu.

• Anterselva: Ampumahiihto.

• Verona: Päättäjäiset järjestetään Verona Arenalla, historiallisessa amfiteatterissa.

Tapahtumapaikkojen jakautuminen useille alueille tuo kisoihin ainutlaatuisen tunnelman, mutta asettaa myös logistisia haasteita katsojille ja järjestäjille.

Lajit ja Uudet Tapahtumat

Milano-Cortina 2026:ssa kilpaillaan 116 mitalitapahtumassa 16 lajissa, mikä on seitsemän tapahtumaa ja yksi laji enemmän kuin Pekingin 2022 kisoissa. Lajit jakautuvat kolmeen pääkategoriaan: jäälajit, laskettelulajit ja pohjoismaiset hiihtolajit.

Uudet Lajit ja Muutokset

• Hiihtoalpinismi (Ski Mountaineering): Ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa. Laji yhdistää maastohiihtoa, alppihiihtoa ja vuorikiipeilyä, ja siinä kilpaillaan sprintissä, yksilökisassa ja sekajoukkuekisassa. Hiihtoalpinismi on suosittua Alpeilla, mutta Suomessa laji on vielä marginaalinen.

Uudet mitalitapahtumat:

• 
  

  • Freestyle-hiihto: Miesten ja naisten kaksoiskumpareet.

  • Rattikelkkailu: Miesten ja naisten parikilpailut (korvaa avoimen parikilpailun).

  • Alppihiihto: Miesten ja naisten joukkueyhdistetty.

  • Mäkihyppy: Naisten suurmäki.

  • Luuranko: Sekaviestijoukkue.

• 
  

• Muutokset formaateissa:

  
  

  • Maastohiihdossa naiset ja miehet kilpailevat samoilla matkoilla ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi naiset hiihtävät 50 km (aiemmin 30 km) ja miehet 10 + 10 km yhdistelmähiihdossa (aiemmin 15 + 15 km).

  • Alppihiihdon yhdistetty muuttuu kahden hengen joukkuekilpailuksi. Mäkihyppy ja yhdistetty siirtyvät kahden hengen joukkuemuotoon.

Kisat ovat myös talviolympialaisten historian tasa-arvoisin, sillä naisten osallistumisprosentti on 47 %, korkein koskaan.

Hiihtoalpinismi: Uusi Laji Lähempänä

Hiihtoalpinismi on kestävyys- ja tekninen laji, joka koostuu nousuista, laskuista ja kantamisosuuksista vuoristoisessa maastossa. Kilpailijat käyttävät suksia, joissa on nousuun sopivat "skinit" (tartuntapohjat), ja vaihtavat varusteita reitin aikana. Laji on erityisen suosittua Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä, joissa on ollut MM- ja EM-kisoja jo vuosia.

Olympiaohjelmassa hiihtoalpinismi sisältää:

• Sprintti: Lyhyt, intensiivinen kisa.

• Yksilökisa: Pidempi kestävyyskilpailu.

• Sekajoukkuekisa: Joukkueet koostuvat miehistä ja naisista.

Suomessa hiihtoalpinismi on vielä lapsenkengissä, eikä maassa ole laajaa kilpajoukkuetta tai vakiintunutta valmennusta. Lajin vaatimukset – kestävyys, tekninen hiihto ja vuoristo-olosuhteet – ovat kuitenkin osin samankaltaisia kuin maastohiihdossa, joten suomalaiset hiihtäjät, kuten Kerttu Niskanen tai Iivo Niskanen, voisivat teoriassa siirtyä lajiin. Realistisesti Suomen mitalimahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset, sillä laji vaatii erikoisharjoittelua ja kokemusta vuoristo-olosuhteissa, joita Suomessa ei luonnostaan ole.

Suomen Mitalimahdollisuudet

Suomi on perinteisesti ollut talviolympialaisten menestyjä, erityisesti maastohiihdossa, jossa on voitettu 86 mitalia historian aikana. Yhteensä Suomi on saavuttanut 176 mitalia talviolympialaisissa, joista 46 kultaa. Milano-Cortina 2026:ssa Suomen joukkueen kokoonpanoa ei ole vielä nimetty, mutta odotettavissa on vahva edustus tutuissa lajeissa.

Vahvimmat Lajit

1. Maastohiihto: Suomi on mitalisuosikki erityisesti miesten ja naisten viesteissä sekä yksilömatkoilla. Iivo Niskanen, Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen ovat potentiaalisia mitaliehdokkaita, vaikka kilpailu Norjaa, Ruotsia ja Venäjää (jos osallistuvat) vastaan on kovaa. Uudet yhtenevät matkat voivat tuoda suomalaisille etua, jos kestävyys korostuu.

2. Jääkiekko: Leijonat voittivat kultaa Pekingissä 2022, ja NHL-pelaajien osallistuminen 2026 nostaa panoksia. Mikko Rantanen, Aleksander Barkov, Sebastian Aho ja Miro Heiskanen ovat tähtiä, jotka tekevät Suomesta mitalisuosikin. Alkulohkossa Suomi kohtaa todennäköisesti Ruotsin, Slovakian ja Ranskan, mutta Venäjän mahdollinen osallistuminen voisi muuttaa lohkoja.

3. Mäkihyppy ja yhdistetty: Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat potentiaalisia mitaliehdokkaita yhdistetyssä, vaikka laji on ollut viime vuosina Norjan ja Saksan hallitsema. Mäkihypyssä Suomi on jäänyt jälkeen kärkimaista.

4. Ampumahiihto: Suomalaiset, kuten Mari Eder (jos jatkaa uraansa) tai nuoremmat nousevat tähdet, voivat yllättää, mutta mitalit ovat tiukassa ilman huippusuoritusta.

Haasteet

• Hiihtoalpinismi: Kuten aiemmin mainittiin, Suomi ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa tässä lajissa, joten mitalit ovat epätodennäköisiä ilman merkittävää panostusta seuraavien kahden vuoden aikana.

• Alppihiihto ja lumilautailu: Suomessa ei ole vahvaa perinnettä näissä lajeissa, joten mitaliodotukset ovat vähäiset.

• Venäjän osallistuminen: Venäjän ja Valko-Venäjän osallistuminen on epävarmaa Ukrainan sodan vuoksi. Jos Venäjä saa osallistua neutraaleina urheilijoina, se voi vaikuttaa erityisesti jääkiekon ja hiihtolajien mitalitaulukoihin.

Televisiointi ja Liput

Televisiointi

Suomessa Milano-Cortina 2026 -talviolympialaisten televisiointioikeudet ovat Ylellä, joka hankki oikeudet vuosille 2026–2032 Euroopan yleisradiounionin (EBU) kautta. Kisat näkyvät ainakin Yle TV2:lla ja Yle Areenassa, ja Ylellä on oikeudet kaikkiin lajeihin, mukaan lukien jääkiekko. Lisäksi Warner Bros. Discovery tarjoaa digitaalista katselua Max- ja Eurosport-palveluissaan.

Liput

Lipunmyynti on jo alkanut, ja hinnat vaihtelevat tapahtumasta riippuen. Halvimmillaan kisoihin pääsee 30 eurolla, ja yli puolet lipuista maksaa alle 100 euroa. Kalleimpia ovat avajaiset, päättäjäiset, miesten jääkiekkofinaali (450–1 400 euroa) ja taitoluistelu. Paralympialaisten liput ovat edullisempia, noin 89 % maksaa alle 35 euroa. Lippuja voi ostaa esimerkiksi Elämys Groupin kautta, joka myy virallisia hospitality-paketteja Suomessa.

Olympiatulen Matka

Olympiatulen sytyttäminen tapahtuu 26. marraskuuta 2025 Olympiassa, Kreikassa, ja soihtuviesti päättyy 6. helmikuuta 2026 Milanoon avajaisseremoniaan. Viesti kattaa 12 000 kilometriä ja vierailee kaikissa Italian 110 maakunnassa, tehden 60 pysähdystä 63 päivän aikana. Olympiasoihtu, nimeltään "Essential", on valmistettu kierrätetystä alumiinista ja pronssista, ja sen on suunnitellut Studio Carlo Ratti Associati.

Kestävyyden ja Kulttuurin Yhdistelmä

Milano-Cortina 2026 korostaa ekologista kestävyyttä. Kisat hyödyntävät olemassa olevia rakenteita, ja järjestäjät pyrkivät vähentämään päästöjä ja edistämään kiertotaloutta. Kulttuurillisesti kisat yhdistävät Milanon modernin kaupunkielämän ja Cortinan alppikylän charmia. Katsojat voivat nauttia paitsi urheilusta myös Milanon kulttuurikohteista, kuten Duomo-katedraalista, ja Cortinan laskettelumahdollisuuksista.

Yhteenveto

Milano-Cortina 2026 -talviolympialaiset tarjoavat ainutlaatuisen yhdistelmän huippu-urheilua, upeita alppimaisemia ja italialaista kulttuuria. Suomi lähtee kisoihin vahvana erityisesti maastohiihdossa ja jääkiekossa, mutta uuden lajin, hiihtoalpinismin, mitalit jäänevät vielä haaveeksi. Kisojen televisiointi Ylellä takaa, että suomalaiset voivat seurata tapahtumia kattavasti, ja lippujen saatavuus mahdollistaa paikan päällä kannustamisen. Milano-Cortina 2026 on paitsi urheilujuhla myös osoitus siitä, miten talviurheilu voi yhdistyä kestävyyteen ja kansainväliseen yhteishenkeen.

Oletko valmis sytyttämään olympiatulen ja kannustamaan Leijonat sekä hiihtäjät voittoon? Merkitse kalenteriisi 6.–22. helmikuuta 2026 ja valmistaudu talviurheilun juhlaan!